Huom! Nämä ovat Paatoksen vanhat sivut, jotka sisältävät vanhentunutta tietoa. Uusille sivuille (www.paatos.fi) pääset tästä

Paatos on tamperelainen 2–3 kertaa vuodessa ilmestyvä filosofinen kulttuurilehti, jota julkaisee Paatos-yhdistys.

Ilmestyneet lehdet (2007–2014)

Paatos 2/2014 Paatos 1/2014 Paatos 1/2013 Paatos 2/2012 Paatos 1/2012 Paatos 3/2011 Paatos 2/2011 Paatos 1/2011 Paatos 3/2010 Paatos 2/2010 Paatos 1/2010 Paatos 2/2008 Paatos 1/2008 Paatos 2/2007 Paatos 1/2007

Tietoa Paatoksesta

Toimitus

Juttuehdotukset ja valmiit tekstit voi lähettää päätoimittajille osoitteeseen paatoimittaja.paatos@gmail.com.

päätoimittajat

Juho Rantala
Janne Säynäjäkangas

toimittajat

Jan Forsman
Henri Halonen
Miika Haverinen
Siiri Porkkala

sivujen ylläpitäjä

Miika Haverinen

Lehdestä

Paatos on tamperelainen 2-3 kertaa vuodessa ilmestyvä filosofinen kulttuurilehti.

Paatos-lehteä julkaisee Paatos-yhdistys.

Paatos ottaa mielellään vastaan artikkeleita laajasti filosofian alalta. Jokaisella numerolla on kantava teema, mutta otamme vastaan artikkeleita, kolumneja, haastatteluja, ideoita, kommentteja, raportteja ja arvioita myös aiheista teeman ulkopuolelta. Aiempien Paatosten teemat ovat olleet kuva, elämänfilosofia, kirjallisuus, filosofit 40 v., valta, kieli, eläin, Puola sekä taide.

Jos jokin Paatoksessa aiemmin ilmestynyt artikkeli herättää kiinnostuksesi ja haluat vastata siihen omalla kirjoituksellasi, ole hyvä ja tee niin.

Toivomme, että jokainen kirjoittaja lukee oheiset ohjeet ennen kirjoitustyönsä aloittamista. Kiitos.

Ohjeita kirjoittajille

Voit lähettää käsikirjoitukset artikkeleista, esseistä, puheenvuoroista ja kirja-arvosteluista sähköpostilla jollekin toimittajalle. Toimitus päättää kirjoituksen julkaisemisesta. Käsikirjoituksen tulee olla .rtf-liitetiedosto. Saateviestiin on hyvä kirjoittaa pieni kuvaus lähetetystä tekstistä ja mainita lyhyesti asioita sen kirjoittajasta, ainakin nimi ja lisäksi esimerkiksi yksikkö (laitos), oppiarvo ja kiinnostuksen kohteet.

Teksti tulee kirjoittaa Arial-fontilla käyttäen riviväliä 1.5 ja fonttikokoa 12. Lisäksi tekstissä saa käyttää kursivointia ja lihavointia. Mitään muita muotoiluita, kuten tekstin tasausta, ei kuitenkaan pidä käyttää.

Journalistisessa aineistossa, eli esimerkiksi kirja-arvosteluissa, haastatteluissa ja kolumneissa, ensimmäinen maininta henkilöistä kirjoitetaan lihavoituna. Teosten nimet kirjoitetaan kursiivilla kaikissa teksteissä.

Pääotsikko kirjoitetaan käyttämällä lihavointia ja fonttikokoa 18. Mahdollinen alaotsikko kirjoitetaan lihavoituna ja fonttikoolla 16. Väliotsikoiden fonttikoko on 14. Kappaleet erotetaan tyhjällä rivillä.

Kirja-arvosteluissa ilmoitetaan otsikon alla arvosteltavan teoksen tekijä, teoksen nimi, kustantaja, ilmestymisvuosi ja sivumäärä, mahdollinen kääntäjä, alkuperäinen nimi ja alkuperäinen ilmestymisvuosi.

Viittaukset kirjoitetaan numeroituina loppuviitteinä. Leipätekstissä viite merkitään lihavoituna numerona hakasulkujen sisällä: [1], [2], [3] ja niin edelleen. Lähteistä merkitään viitteisiin tekijän sukunimi ja selvyyden vaatiessa etunimen ensimmäinen kirjain, alkuperäinen ilmestymisvuosi ja tarvittaessa sivunumero(t). Esimerkiksi näin: Paavola, P. 1998, 965–966. Klassikkoteoksien kohdalla käytetään vakiintuneita viitteitä ja viittauskäytäntöä, joka kirjoitetaan auki lähdeluetteloon.

Lähdeluettelo kirjoitetaan muodossa:

kirjoittajan, kirjoittajien tai toimittajan suku- ja etunimi lihavoituna

lähteen alkuperäinen ilmestymisvuosi sulkeissa

kirjan nimi kursivoituna tai artikkelin nimi lainausmerkeissä

mahdollisen käännöksen alkukielinen nimi kursiivilla sekä kääntäjä, jotka molemmat merkitään sulkeisiin

teos, jossa viitattava teksti ilmestynyt (Jos useampi lähde on samasta teoksesta, voi teoksen tiedot kirjoittaa omana lähteenään.)

kustannuspaikka ja kustantaja

käytetyn painoksen ilmestymisvuosi ja edition alkuperäinen ilmestymisvuosi suluissa, jos ei ole käytetty alkuperäistä teosta

Internetlähteisiin merkitään hakasulkeisiin URL-osoite sekä lähteen lukuajankohta.

Esimerkiksi:

Paavola, Panu ja Rinne, Mirja (2004) Miten viittaan lähteisiin – kokoelma esseitä. Tampere: OtaOy 2007 (2005).

Paavola, Panu (1998) "Miksen osaa" ("Why Cannot I Do It", suomentanut Rinne, Mirja), teoksessa Paavola ja Rinne 2004, s. 947–974.

Rinne, Mirja (2002) "Miksi olen niin hyvä". Internetlähde [http://www.tiede.org/artikkeli.htm, luettu 12.5.2007]

Lehtiartikkeleista ilmoitetaan lehden nimi, numero ja sivunumerot. Ennen kirjoitustyöhön ryhtymistä kannattaa silmäillä myös Paatoksen vanhoja artikkeleita ja tyylikirjaa. Neuvoja ja ohjeita voit kysyä suoraan päätoimittajilta.

Paatoksella on oikeus julkaista artikkelit sekä painetussa että verkkoversiossa. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että alkuperäinen julkaisuoikeus on Paatos-lehdellä. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muuhun ei-kaupalliseen tarkoitukseen siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.

Paatoksen tyylikirja 2007

Paatoksen tyylikirjaan kirjataan lehden muotoa ja kirjoitusasua koskevat tyylivalinnat. Tyylikirjan muutokset vaativat toimituskunnan hyväksynnän.

Yleisesti ottaen Paatoksen tyyli tulee noudattamaan hyvää journalistista tyyliä ja suomen kielen kielioppia. Tieteellisissä artikkeleissa noudatetaan tieteellisen tekstin konventioita.

Fontti ja otsikointi

Paatoksen verkko- ja printtiversiossa on yleisenä fonttina Arial, koko 12. Pääotsikossa käytetään samaa fonttia, koko 18 ja lihavoituna. Mahdollinen alaotsikko kirjoitetaan koolla 16. Väliotsikot kirjoitetaan lihavoituna fonttikoolla 14.

Kappalejako

Otsikon jälkeen alkava kappale erotetaan otsikosta yhdellä tyhjällä rivillä. Pääotsikon jälkeen lyödään kaksi rivinvaihtoa. Ennen väliotsikkoa käytetään myös kahta rivinvaihtoa.

Lainaukset

Haastatteluissa ja niihin verrattavissa teksteissä, joissa lainataan suullista esitystä, käytetään repliikkiviivaa eli ajatusviivaa. Uusi repliikki aloitetaan aina uudelta riviltä.

Jos lainataan suoraan kirjallista esitystä, käytetään lainausmerkkejä. Jos lainauksesta on jätetty jotakin pois, käytetään tätä ilmaisemaan kahta ajatusviivaa.

Kursivointi ja lihavointi

Kursivointia käytetään ilmaisemaan teoksen, kuten kirjan, nimeä. Kursivointia voidaan myös käyttää nostamaan jokin tekstin ymmärtämisen kannalta merkittävä käsite esiin tekstistä, mutta tätä keinoa ei tule käyttää liikaa, ettei sen teho laimene. Kursivointia käytetään myös annettaessa informaatiota kirjoittajasta artikkelien lopussa. Viimeisen kappaleen jälkeen on kaksi tyhjää riviä, jonka jälkeen seuraavalla rivillä on kaksi ajatusviivaa, ja tämän jälkeisellä rivillä kirjoittajan esittely kursivoituna.

Lihavointia käytetään pääotsikoissa ja väliotsikoissa. Lisäksi haastatteluissa, reportaaseissa, kolumneissa, pääkirjoituksessa ja niihin rinnastettavissa teksteissä käytetään lihavointia silloin, kun henkilön nimi mainitaan ensimmäistä kertaa.

Rekisteröidyt nimet

Paatoksessa käytetään rekisteröityjä nimiä sellaisenaan aina, eikä niitä muuteta yleiskielen mukaisiksi, kuten kielioppi suosittaa. Näin toimitaan johdonmukaisuuden vuoksi. Esimerkiksi "niin & näin" kirjoitetaan pienellä, nimestä "Helsingin Sanomat" kirjoitetaan kummatkin osat isolla ja niin edelleen.

– Mikko Pelttari, 25.2.2007

Tämän tyylikirjan hyväksyy Paatoksen toimitus 2007:

Joose Järvenkylä
Mikko Pelttari
Risto Koskensilta

PAATOS

filosofinen kulttuurilehti