Jere Hallikainen, Tampereen yliopisto Tässä haastattelussa kolme suomalaista tieteenfilosofia, Jaakko Kuorikoski (Helsingin yliopisto), Samuli Reijula (Helsingin yliopisto) ja Kristina Rolin (Tampereen yliopisto), pureutuvat ajankohtaisiin tiedepoliittisiin teemoihin. Keskustelimme muun muassa siitä miten insinööri päätyy tieteenfilosofian pariin, tiedeuutisoinnin ongelmakohdista, tutkijan ja journalistin intressien yhteensovittamisen vaikeudesta, vertaisarvioinnin roolista ja merkityksestä tieteen tekemisessä, isojen kielimallien ja laskennallisten menetelmien vaikutuksista… Continue reading…

Anttoni Kuusela & Tuomas Hirvonen Time flows, nothing stays the same. Human beings grow, live, and in the end die away – these are the undeniable facts of human life. While these facts also deal with change, what we usually, in our everyday lives, think of as change in human life relates rather to smaller… Continue reading…

Henrik Villanen Mitä on kappaleen nopeus? Miten näkemystä kappaleen nopeudesta voidaan arvioida? Mekaniikassa kappaleen nopeudella on tärkeä rooli. Kun tarkastellaan kappaleita tai systeemejä, joissa kappaleet vaikuttavat toistensa paikkaan on hyvin tavallista tarkastella liikettä, vähintään implisiittisesti, nopeuden avulla. Mitä kappaleen nopeus ilmaisee? Kappaleen eteneminen aiheutti päänvaivaa metafysiikassa jo antiikissa. Tuolloin esitettiin erilaisia liikkeeseen liikkeen paradokseja, joiden… Continue reading…

Ville Räisänen, Tampereen yliopisto Käsittelen esseessäni hyvin pitkäaikaista muutosta maailmassa, joka kulkee elämän syntymisestä nykypäivään sekä mahdolliseen tulevaisuuteen. Aiheen ajallisesta mittakaavasta huolimatta motivaatio kirjoitukselleni kumpuaa pääosin tämän päivän Suomen tilanteesta. Vaikuttaa siltä, että nationalistiset ja uskonnolliset tahot ovat konservatiivista sosiokulttuurista asennetta ja vanhoillisia uskonnollisia arvoja korostavassa hyökkäyksessä, jossa ei keinoja kaihdeta. Toimittajien, tutkijoiden ja virkamiesten… Continue reading…

Maarit Heikura, Tampereen yliopisto Tampereen seudun työväenopiston Sampolan Talvipirtissä kahvi tippuu ja täyttää pannun hiljalleen kuin tiimalasin. Käynnissä on Filosofisia keskusteluja -kurssi, joka tuo viikoittain ihmisiä kahdeksi tunniksi ja viideksitoista minuutiksi pöydän ääreen keskustelemaan vaihtelevista aiheista. Julkisen liikenteen lakosta huolimatta paikalle on saapunut reilu kourallinen kurssilaisia sekä kurssin vetäjä ja keskustelun aiheiden alustaja Timo Vuorio…. Continue reading…

Minni Matikainen, Jyväskylän yliopisto Kasvatuksen ja koulutuksen perustehtävä on vastata yhä uudelleen kysymykseen, mitä on hyvä elämä ja pyrkiä tähän päämäärään, vaikka lopullista selvyyttä onkin mahdotonta saada[1]. Opettajan käytännön työtä ohjaavaan opetussuunnitelman arvopohjaan on sisäänkirjoitettu eettisiä päämääriä, joihin koulutuksella pyritään. Silti opettaja ei ole vain asiakirjaa noudattava neutraali virkamies, vaan tekee omalla toiminnallaan jokapäiväisessä työssään… Continue reading…

Filosofinen kulttuurilehti PAATOS etsii kirjoittajia syksyn teemanumeroon  MUUTOS Kirjoittajilta toivomme omaperäistä, selkeästi ilmaistua ja ytimekästä (noin 20 000 merkkiä välilyönneillä) lähestymistä aiheeseen minkä tahansa asiaproosan lajin kautta. Artikkelin pohjana voi käyttää vaikka opintosuoritusta, kuten esseetä, kandia, gradua tai se voi olla esimerkiksi väitöskirjaasi esittelevä julkaisu.  Paatos julkaisee myös teemaan liittyviä haastatteluja ja kirja-arvosteluita. Kaikki Paatokseen… Continue reading…

Ville Räisänen, Tampereen yliopisto Markku Terho on virkaiältään vanhin Suomessa potilastyötä tekevä neurokirurgi. Lääketieteen lisensiaatille ja neurokirurgian erikoislääkärille on 30-vuotisen uransa aikana kertynyt noin 6000 aivoleikkausta. Kun Aamulehden toimittaja kysyi Terholta sielun olemassaolosta, vastaus oli seuraava: ”Sieluun liittyy kysymys tietoisuudesta, mutta kukaan ei osaa selittää, mitä tietoisuus on. Minun on vaikea ajatella, ettei kaiken takana… Continue reading…

Anttoni Kuusela, Jyväskylän yliopisto Ajassamme on vahva jaettu tietoisuus ympäristöongelmien vakavuudesta ja tarpeesta tehdä näille ongelmille jotain. Sanotaan että ilman luontoa emme voi elää ja että olemme tästä luonnosta riippuvaisia. Kuitenkaan konsensusta vaadittavista toimista on ollut vaikea löytää, ja suurista harppauksista ja kunnianhimoisiksi luonnehdituista päätöksistä huolimatta juuri mikään ei ole muuttunut, ja ihmiskunta jatkaa matkaansa… Continue reading…

Yufeng Luo, University of Tartu Introduction: Climate Change and Anthropocene In the summer of 2021, two severe floods occurred at roughly the same time in southern Germany and Henan Province, China. Both caused by extreme precipitation, they have resulted in hundreds of deaths.[1] The similar catastrophic weather extremes witnessed on the two different ends of… Continue reading…