Anttoni Kuusela Kirjoitus julkaistaan osana teemasarjaa TOIVO. ”Siellä missä on elämää, on myös toivoa”, toteaa J.R.R. Tolkien (1892—1973) teoksessaan ”Hobitti, sinne ja takaisin”[1]. Odotus ja usko siihen, että tulevaisuudessa asiat voivat olla paremmin – tai vähintäänkin toisin – lienee fantasian keskeinen elementti. Frodo kumppaneineen jaksaa kamppailla ja jatkaa matkaa pois Konnusta, sillä tuossa kamppailussa on… Continue reading…
Kategoria: Artikkeli
Nihilismi ja tietoisuuden kriisi Keiji Nishitanin filosofiassa
Anttoni Kuusela & Tuomas Hirvonen Artikkelissa tarkastelemme yhden idän ja lännen vuoropuhelua edistäneen japanilaisen filosofin, Keiji Nishitanin (1900–1990), ajattelua. Monet länsimaiset ajattelijat vaikuttivat Nishitanin ajatteluun, joista tärkeimpinä voidaan mainita Schelling, Kant, Platon, Nietzsche ja Heidegger, jonka alaisuudessa Nishitani myös opiskeli hetken [1]. Nishitanin filosofian voidaan katsoa sijoittuvan osaksi zenbuddhalaisen filosofian pitkää jatkumoa. Tuon tradition osaksi… Continue reading…
Herbert Blumer: Tiede ilman käsitteitä
Paatos julkaisee Herbert Blumerin klassikkoartikkelin ”Tiede ilman käsitteitä” suomennoksen poikkeuksellisesti pdf-tiedostona. Mukana on myös suomentajan lyhyt johdanto sekä huomautukset. Tekstissään Blumer avaa käsitteiden käyttöä tieteissä, keskittyen erityisesti sosiologiaan ja yhteiskuntatieteisiin. Hän tarjoaa kiinnostavan ja selkeän kuvauksen, jossa sivutaan tieteen historiaa ja tieteellisen prosessin luonnetta. Käsitteistä muodostuu keskeinen tieteen elementti: ne ovat eräänlaisia työkaluja, joita ilman ei… Continue reading…
Politiikka vai luonnollinen ihmisyys – populistien kansa ja huonot tavat
Minna Hagman Donald Trumpin voitto Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa sekä sen vanavedessä kuullut suomalaisten populistien myönteiset ja suorastaan ihailevat maininnat Trumpin menestyksekkäästä kampanjasta ovat osoittaneet, että ruma kielenkäyttö ja huono käytös eivät nykyään estä vaan pikemminkin edistävät menestymistä politiikassa. Tämä pätee kuitenkin lähinnä perinteisten puolueiden valta-asemaa kyseenalaistaviin populisteihin. Onkin kysyttävä, oikeuttaako populismi aatteena tosiasioita yksinkertaistavan ja joitain… Continue reading…
Jännite Afrikan sydämessä – Hountondji ja afrikkalainen filosofia
Juho Rantala Aluksi Paulin J. Hountondji (1942–) on Beninistä kotoisin oleva filosofi, ajattelija ja poliitikko. Hän on kirjoittanut pääasiassa ranskaksi afrikkalaisen filosofian luonteesta. Hountondjin ajattelun taustalla vaikuttavat erityisesti Louis Althusser (1918–1990) sekä Jacques Derrida (1930–2004). Juuri näiden filosofien ajattelu nouseekin esiin hänen teoksessaan African Philosophy: Myth and Reality (1983; Sur la philosophie africaine, 1976) [1]. Tässä artikkelissa pureudutaan… Continue reading…
Wittgensteinin yksityiskieliargumentin ja hermeneuttisen kielifilosofian suhteesta
Matti Saarni ”Sanan merkitys on sen käyttö kielessä.” (FT §43.) Johdanto Ludwig Wittgensteinin filosofia jaetaan yleisesti varhaiseen ja myöhäiseen kauteen. Varhaisen kauden pääteos on Tractatus Logico-Philosophicus (1922), joka on ollut merkittävä ja vaikuttava teos esimerkiksi kielifilosofian, logiikan ja metafysiikan saralla. Wittgensteinin myöhäisfilosofia, jonka pääteoksen katsotaan olevan Filosofisia tutkimuksia, asettuu kuitenkin vastustamaan useita hänen aikaisempia näkemyksiään. Wittgensteinin… Continue reading…
Kohti arjen vallankumousta
Lyhyt johdatus situationistiseen ajatteluun[1] Antti Virnes Kansainväliset situationistit (SI) oli vuosina 1957–72 vaikuttanut avantgarderyhmä, joka yhdisti taidetta ja radikaalia kapitalismin vastaista yhteiskunta-analyysia. Varsinaisen taiteellisen toiminnan he lopettivat jo 60-luvun alussa, koska pelkäsivät tulevansa leimatuksi pelkäksi taiteilijaryhmäksi kriittisen sisällön kustannuksella, kuten muun muassa dadalle ja surrealismille oli käynyt. SI:n kiistaton johtohahmo ja tunnetuin teoreetikko oli Guy… Continue reading…
The Feign (of the feint) of the Subject
Jaakko Reinikainen What is a subject? To offer an entry point to this question, let us present another one: what is the difference between the subject-theories of Jacques Derrida and Slavoj Žižek? For our contextual anchoring points, we’ll summon two major texts by these two major philosophers of our time: The Beast and the Sovereign,… Continue reading…
Potkiko Descartes koiria? Muutama sana kartesiolaisesta eläinkäsityksestä
Jan Forsman Kuuluisan tarinan mukaan ranskalainen filosofi René Descartes (1596–1650) potkaisi kerran yleisön edessä raskaana olevaa koiraa, ja tämän jälkeen moitti asiasta äläkän nostaneita ihmisiä: sen ulvahdushan on vain verrattavissa pelkkään rattaiden kolinaan. Tarina on lennokas, mutta tekstuaalista evidenssiä sen tueksi ei kuitenkaan ole ja yleisimmissä versiossa tarinan koiraa potkaiseekin eräs toinen filosofi, Descartesin filosofisena… Continue reading…
Hysteerinen Tampere ja ”lopullinen ratkaisu”
Tampereen asemakeskuksen suunnittelukilpailuun liittyvien diskurssien lacanilaista tulkintaa Minna Hagman Tässä artikkelissa tarkastellaan Tampereen asemakeskuksen suunnittelukilpailua koskevia asiakirjoja Jacques Lacanin (1901–1981) diskurssiteorian avulla. Tarkastelu perustuu pääasiassa Bruce Finkin, Janne Kurjen ja Slavoj Žižekin [1] tulkintoihin Lacanin subjektin syntyä koskevasta teoriasta sekä diskurssiteoriasta. Teorioita sovelletaan kahden itseään ilmaisevan subjektin, Tampereen kaupunkia edustavan viranomaisen ja arkkitehtuuria edustavan voittaneen kilpailuehdotuksen laatineen työryhmän, kielellisen… Continue reading…