Machines, konemetaforan historia ja politisoi(tu)minen Kuisma Keskinen Artikkeli kuuluu teemasarjaan Kone. Koneista tulee tuhovoimien salakirjoitusta. Ihmisen luuranko on keskeisimpiä näistä koneista. . – Walter Benjamin, ”Keskuspuisto”[1] Johdanto: Ihmiskoneita Intiassa, kielikuvia katsojan korvassa Koneet käyvät. Kankaita siirrellään, käsitellään, värjätään, laskostetaan. Koneet käyvät, ja ihmiset käyvät koneiden tahdissa. Machines (2016) on Rahul Jainin ohjaama intialaisen tekstiilitehtaan työntekijöitä… Continue reading…
Kategoria: Yleinen
Lacan ja tiedostamaton kone
Jaakko Reinikainen Tämä artikkeli kuuluu teemasarjaan Kone. Jacques Lacanin seminaari Le Séminaire sur ”La Lettre Volée”, englanniksi Seminar on ‘The Purloined Letter’ (vastedes Kirje), sisältää jälkiliitteeksi osoitetun syntaktisen harjoituksen, jota Lacanin kääntäjän Bruce Finkin sanoin “kukaan ei koskaan lue”[1]. Väittämään on helppo uskoa varsinkin, jos on sattunut kyseisen liitteen lukemaan. Tässä lyhyessä esseessä pyrin avaamaan… Continue reading…
Välittävät tekoälyteknologiat
Mediaatioteoreettisia näkökulmia teknologiasuunnittelun etiikkaan Otto Sahlgren Tämä artikkeli kuuluu teemasarjaan Kone. Teknologia ympäröi ihmistä. Kun ihminen toimii läpeensä teknologisella näyttämöllä, onko teknologia enää vain välineen roolissa? Jälkifenomenologisessa teknologian filosofiassa teknologia ymmärretään aktiivisesti ihmisen havaintoa ja toimintaa suuntaavana, mahdollisuuksia avaavana ja niitä rajoittavana, perimmältään juurettomana voimana. Eettisen teknologiasuunnittelun tavoitteena on tuottaa teknologiaa, joka tekee näitä asioita… Continue reading…
Dyykkaus, hävikkiruoka ja järjestys
Teemu Loikkanen Kirjoittaja opiskelee sosiologiaa Lapin Yliopistossa ja on harrastanut dyykkaamista epäsäännöllisesti yli kymmenen vuoden ajan. Roskapönttöön sukeltaminen tuntunee useimmista epämiellyttävältä ajatukselta. Miksi kukaan ihminen, jolla on varaa käydä ostamassa vähintäänkin peruselintarvikkeensa kaupasta, tonkisi ruokansa jätteiden joukosta? Tässä tekstissä pyrin selvittämään motivaation lähteitä toiminnalle, joka on arkisessa kielenkäytössä saanut nimen dyykkaus. Termi tulee englannin kielen… Continue reading…
Jätteen maailmankuvat: elollinen ja anerginen tulkinta – eli kuinka päästää irti fossiilikapitalistisesta ajattelusta
Anna Nurminen Emme mielellämme ajattele jätettä. Poistamme sen näköpiiristämme vaivihkaa, hylkäämme huomaamattomalla eleellä näkymättömään paikkaan, epäpaikkaan, kuten kaatopaikalle, viemäristöön, maan tai veden alle, sellaisiin paikkoihin, jotka ovat samalla tavalla ihmisen mielenkiinnon ja ajattelun hylkäämiä kuin jäte, jota niihin hiljaisesti tungetaan. Jätteen voisi määritellä jonakin, mikä on poistettu havainnon mutta myös ajattelun piiristä. Tässä tekstissä tarkoituksenani… Continue reading…
Kirjoituskutsu: Nopeus
Filosofinen kulttuurilehti Paatos julistaa vuoden 2019 ensimmäisen kirjoituskutsunsa teemalla NOPEUS. Nopeus on kuljetun matkan ja käytetyn ajan osamäärä, nopeat syövät hitaat, nopeus on valttia. Elämme aikaa, jossa “nopeammin” on käytännössä synonyymi “paremmalle”, jossa “kiire” kääntyy “tärkeäksi”, jossa vauhti on tärkeämpää kuin päämäärä. Valmistumisaikoja lyhennetään, työaikaa pidennetään, tehokkuutta korostetaan. Tämänkin kirjoituskutsun kyljessä annetaan deadline, kalmanraja ikäänkuin… Continue reading…
Odradek kohtaa objekti pikku a:n
Minna Hagman Franz Kafkan kertomuksessa ”Perheenisän huoli” [1] perheenisän huolena on olio nimeltä Odradek, joka sittemmin on ollut myös useiden filosofien ja kirjallisuuskriitikoiden huolenaiheena [2]. Jo Walter Benjamin ja Theodor Adorno kävivät aikoinaan syvällekäyvää keskustelua siitä kuinka Odradekia tulisi tulkita ja ymmärtää. Benjaminille Odradek on olio, joka ilmentää ihmiskunnan ylihistoriallista syyllisyyttä aikaansaamiinsa ja unohdukseen jättämiinsä… Continue reading…
Pitääkö olla huolissaan jätteestä?
Jäte huolen ja hoivan aiheena Veera Kinnunen Jäte huolenaiheena Pitääkö olla huolissaan -talkshown alkuraidalla ohjelman vakiovieraat seisovat vakavina valtavan jätekasan äärellä. Ihmiset näyttävät pieniltä, täysistä jätepusseista muodostuva vuori puolestaan suurelta, harmaalta ja uhkaavalta. Tunnusmusiikkina soi mollivoittoinen suomalainen kansanmusiikki. Alkuvideon hauskuus perustuu siihen, että ellei ole muusta huolissaan, niin aina voi olla huolissaan siitä,… Continue reading…
Mitä roskapussi pohjimmiltaan on? – Jätteen olemuksesta Leibnizin ja Schopenhauerin näkemysten mukaan
Visa Helenius Sanalla jäte viitataan tavanomaisesti kohteeseen, jota pidetään vähäarvoisena tai huonona ja josta halutaan olla erossa. Esimerkiksi talousjäte on arkista tähdettä, joka halutaan eristää kaatopaikalle. Törmäämme lopulta jätteen moniin muotoihin, kuten biologiseen jätteeseen, energiajätteeseen ja teollisuusjätteeseen. Gottfried Wilhelm Leibnizin (1646–1716) ja Arthur Schopenhauerin (1788‒1860) näkemykset tarjoavat mielenkiintoisen näkökulman jätteen olemusta koskevaan pohdintaan. Leibnizin filosofian… Continue reading…
Pimeyttä tunnelin päässä – Kuvaus nykyajan työelämästä ja työttömän elämästä
Anssi Ylirönni Päätin kirjoittaa työelämäkokemuksistani, koska mielestäni on tärkeää, että mediassa annettaisiin puheääni myös muille kuin ammatillisesti menestyneille. Haluan tarjoilla annoksen realismia vastapainoksi niille lukuisille tarinoille, jotka antavat vähintään rivien väleissä ymmärtää, että kaikki työelämässä riippuu itsestä, omista kyvyistä ja omasta tahdonvoimasta. Sattuman ja onnen merkitys jää pimentoon. On hyvä muistaa myös se, että elämä… Continue reading…