Käsikirjoituksen tai abstraktin artikkelista, esseestä, puheenvuorosta, kirja- tai elokuva-arvostelusta tai muusta asiatekstistä (ml. kokeellisemmasta) voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen paatos (ät) paatos piste fi. Toimitus päättää kirjoituksen julkaisemisesta. Saateviestiin on hyvä kirjoittaa pieni kuvaus lähetetystä tekstistä ja mainita lyhyesti asioita sen kirjoittajasta (vähintään kirjoittajan nimi ja tekstilaji).

Yleisiä ohjenuoria

• Artikkelin ihannepituus on noin 20 000 merkkiä välilyönteineen. Lyhyemmän tai pidemmänkin saa tehdä, mutta yli 30 000 ylitetään mieluiten vain silloin, kun artikkelin luonne erityisen vahvasti sitä vaatii. Nettiin mahtuu kyllä tekstiä, mutta merkkimäärien rajoittamisesta on seuraavia hyötyjä:
  a) artikkelia luetaan ja jaetaan todennäköisemmin
  b) itse kultakin voi joskus unohtua, että kaikkea ei tarvitse eikä voi sanoa yhdessä tekstissä
  c) rajallinen tila kannustaa sanomaan asiat tiiviimmin, nasevammin, iskevämmin, ilman jaaritteluja ja ylipäätään kiinnostavammin.
• Vaikka merkkimäärä on rajallinen, ei esimerkkien käytössä kannata kitsastella. Kouriintuntuvat esimerkit luovat abstraktiin filosofiseen tekstiin vaihtelua ja rytmiä.
• Kaihda pitkiä ja koukeroisia lauserakenteita. Joskus asiaa on vaikea sanoa ilman useita sivulauseita, mutta ei kannata heti luovuttaa.
• Virkamiesmäistä ”kapulakieltä” tai muuta kankeaa ilmaisua ei suositella. Esimerkiksi sellaisten usein epämääräisten ja kankeiden lauseenvastikkeiden, kuten johtuen, koskien ja riippuen käytön voi usein korvata jollain soljuvammalla ja täsmällisemmällä. Nykyajan kielenopas ^[1]  antaa seuraavan esimerkin:
  

  Sen sijaan että kirjoittaa:
  Keskeneräisistä neuvotteluista johtuen liikkeemme ei ole auki ensi sunnuntaina.
  Voi kirjoittaa esimerkiksi:
  Keskeneräisten neuvottelujen johdosta liikkeemme ei ole auki ensi sunnuntaina.
  Keskeneräisten neuvottelujen takia liikkeemme ei ole auki ensi sunnuntaina.
  Koska neuvottelut ovat kesken, liikkeemme ei ole auki ensi sunnuntaina.

  Myös seuraavankaltaisten sanojen sijaan on hyvä suosia notkeampia ilmauksia: kautta, taholla, myötä, välityksellä, johdosta, toimesta, suhteen, nähden, osalta.

• Vältä toistoa ja yksitoikkoisuutta. Samaa sanaa ei kannata käyttää peräkkäisissä virkkeissä, jos sen vain voi korvata jollain muulla. Monesti kannattaa myös miettiä, voisiko jonkun tutun ja turvallisen sanan sijaan käyttää jotakin epätavallisempaa ja yllättävämpää. Akateemisilla kirjoittajilla on hieman taipumusta rajoittua turhan niukkaan sanavarastoon. Tämä tekee tekstistä helposti yksitoikkoisen, mikä vaikeuttaa tekstiin syventymistä.

Muotoseikoista

Tekstin sisäinen viite kirjoitetaan WordPressiin kaksinkertaisilla hakasuluilla, eli näin:Jolloin se näyttää julkaistuna tältä:
Tekstin loppuun viite avataan näin:
Jolloin se näyttää julkaistuna tältä:

Lisäksi tekstin loppuun tulee viitatuista lähteistä muodostettu kirjallisuusluettelo, jonka voit tehdä vapaasti valitsemasi tyylioppaan mukaisesti (esim. Chicago tai MLA). Lisätietoja tyylioppaista löydät esimerkiksi Jyväskylän yliopiston sivuilta täällä: https://www.jyu.fi/fi/opiskelijalle/kandi-ja-maisteriopiskelijan-ohjeet/tiedonhankinta-ja-aineistonhallinta/kirjastotuutori/viittaustyylit

Lisää esimerkkejä:

Lopuksi

Ennen kirjoitustyöhön ryhtymistä kannattaa silmäillä myös Paatoksen vanhoja artikkeleita. Neuvoja ja ohjeita voit kysyä suoraan päätoimittajalta.

Paatoksella on oikeus julkaista artikkelit sekä painetussa että verkkoversiossa. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että alkuperäinen julkaisuoikeus on Paatos-lehdellä. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muuhun ei-kaupalliseen tarkoitukseen siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.

[Päivitetty 6.2.2025]

Lähteet