Minna Hagman Pari viikkoa sitten mediaan pompahteli uutisia valtion menoleikkausten seurauksista: Kirjallisuuden pääaine Jyväskylän yliopistossa lopetetaan. Nuorison orkesterikurssi (NOK) Oriveden opistossa joudutaan lakkauttamaan [1]. Yliopistojen tutkijat joutuvat turvautumaan omiin resursseihinsa voidakseen tehdä tutkimusta [2]. Näissä kertomuksissa kävi kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin, ainakin toistaiseksi. Lopettamisuutisten aiheuttama järkytys ei tästä huolimatta täysin hälvennyt. Erityisesti NOK:n kohtalo… Continue reading…
Wittgensteinin yksityiskieliargumentin ja hermeneuttisen kielifilosofian suhteesta
Matti Saarni ”Sanan merkitys on sen käyttö kielessä.” (FT §43.) Johdanto Ludwig Wittgensteinin filosofia jaetaan yleisesti varhaiseen ja myöhäiseen kauteen. Varhaisen kauden pääteos on Tractatus Logico-Philosophicus (1922), joka on ollut merkittävä ja vaikuttava teos esimerkiksi kielifilosofian, logiikan ja metafysiikan saralla. Wittgensteinin myöhäisfilosofia, jonka pääteoksen katsotaan olevan Filosofisia tutkimuksia, asettuu kuitenkin vastustamaan useita hänen aikaisempia näkemyksiään. Wittgensteinin… Continue reading…
Kohti arjen vallankumousta
Lyhyt johdatus situationistiseen ajatteluun[1] Antti Virnes Kansainväliset situationistit (SI) oli vuosina 1957–72 vaikuttanut avantgarderyhmä, joka yhdisti taidetta ja radikaalia kapitalismin vastaista yhteiskunta-analyysia. Varsinaisen taiteellisen toiminnan he lopettivat jo 60-luvun alussa, koska pelkäsivät tulevansa leimatuksi pelkäksi taiteilijaryhmäksi kriittisen sisällön kustannuksella, kuten muun muassa dadalle ja surrealismille oli käynyt. SI:n kiistaton johtohahmo ja tunnetuin teoreetikko oli Guy… Continue reading…
The Feign (of the feint) of the Subject
Jaakko Reinikainen What is a subject? To offer an entry point to this question, let us present another one: what is the difference between the subject-theories of Jacques Derrida and Slavoj Žižek? For our contextual anchoring points, we’ll summon two major texts by these two major philosophers of our time: The Beast and the Sovereign,… Continue reading…
Kirjoituskutsu
Haluaisitko kirjoittaa verkkojulkaisuun? Nyt siihen on mahdollisuus: Filosofinen kulttuurilehti Paatos etsii kirjoituksia. Paatoksen perustivat vuonna 2007 tamperelaiset filosofian opiskelijat. Sittemmin tekijä- ja kirjoittajajoukko on monipuolistunut. Vuosien varrella on julkaistu arvioita kirjoista, elokuvista ja konserteista, filosofiaa sumeasta logiikasta huuruilevampiin nietzscheläisiin, huumorijuttuja ja juttuja huumorista, käännöksiä ja eläintarinoita. Paatos toivookin, että tarjoaisit rohkeasti kirjoitustasi, oli juttusi sitten… Continue reading…
Potkiko Descartes koiria? Muutama sana kartesiolaisesta eläinkäsityksestä
Jan Forsman Kuuluisan tarinan mukaan ranskalainen filosofi René Descartes (1596–1650) potkaisi kerran yleisön edessä raskaana olevaa koiraa, ja tämän jälkeen moitti asiasta äläkän nostaneita ihmisiä: sen ulvahdushan on vain verrattavissa pelkkään rattaiden kolinaan. Tarina on lennokas, mutta tekstuaalista evidenssiä sen tueksi ei kuitenkaan ole ja yleisimmissä versiossa tarinan koiraa potkaiseekin eräs toinen filosofi, Descartesin filosofisena… Continue reading…
Kauhun monet kasvot – Kurkistuksia kauhun filosofiaan
Katri Leppisaari Tapani Kilpeläinen. Silmät ilman kasvoja. Kauhu filosofiana. niin & näin, Tampere, 2015. 201 s. ”Kauhu voi syntyä mistä tahansa, koska se voi ottaa millaiset kasvot tahansa.” kirjoittaa filosofi Tapani Kilpeläinen analysoidessaan John Carpenterin elokuvaa The Thing – ”se” jostakin (1982). Elokuvassa ulkoavaruudesta laskeutunut tunnistamaton ”olio” valtaa ensin Antarktiksella sijaitsevan tutkimusaseman koirien kehot –… Continue reading…
Hysteerinen Tampere ja ”lopullinen ratkaisu”
Tampereen asemakeskuksen suunnittelukilpailuun liittyvien diskurssien lacanilaista tulkintaa Minna Hagman Tässä artikkelissa tarkastellaan Tampereen asemakeskuksen suunnittelukilpailua koskevia asiakirjoja Jacques Lacanin (1901–1981) diskurssiteorian avulla. Tarkastelu perustuu pääasiassa Bruce Finkin, Janne Kurjen ja Slavoj Žižekin [1] tulkintoihin Lacanin subjektin syntyä koskevasta teoriasta sekä diskurssiteoriasta. Teorioita sovelletaan kahden itseään ilmaisevan subjektin, Tampereen kaupunkia edustavan viranomaisen ja arkkitehtuuria edustavan voittaneen kilpailuehdotuksen laatineen työryhmän, kielellisen… Continue reading…
Minättömyyden filosofiaa – buddhalainen ja taolainen eskapismi
Jere Jokinen ”Mind is your only problem. All other problems are just offshoots of the mind.” – Osho Nykyaikaisessa individualismissa minäkeskeisyys on olennainen piirre. Arvostamme yksilöllistä persoonallisuutta ja meille on tärkeää kokea olevamme ”oma itsemme”. Koko olemassaolomme, eksistenssimme, kiinnittyy minuuteemme. Ilman minuutta emme tietäisi, mitä olemme tai olemmeko laisinkaan. ”Minättömyyden filosofiaksi” kutsumani näkemyskokonaisuus pitää ihanteenaan… Continue reading…
Maailma on yhä miehen – Sukupuolten välinen epätasa-arvo Luce Irigarayn filosofian pohjalta
Elina Halttunen-Riikonen Onko sukupuolten välisestä epätasa-arvosta keskusteleminen turhaa näinä miehen ja naisen yhtäläisten oikeuksien aikoina? Nainen on miltei tasa-arvoinen miehen kanssa, joten eikö olisi syytä uskoa tasa-arvokehityksen saavuttavan täydellistymisensä omalla painollaan? Mitä feministit voivat enää haluta (sen lisäksi että he haluavat muuttaa miehet ”epämiehekkäiksi pehmoiksi”)? Edellisen kaltaiset kysymykset ovat olennainen osa aikamme tasa-arvokeskustelua; tässä artikkelissa kuitenkin käsittelen… Continue reading…