Juho Rantala Aluksi Paulin J. Hountondji (1942–) on Beninistä kotoisin oleva filosofi, ajattelija ja poliitikko. Hän on kirjoittanut pääasiassa ranskaksi afrikkalaisen filosofian luonteesta. Hountondjin ajattelun taustalla vaikuttavat erityisesti Louis Althusser (1918–1990) sekä Jacques Derrida (1930–2004). Juuri näiden filosofien ajattelu nouseekin esiin hänen teoksessaan African Philosophy: Myth and Reality (1983; Sur la philosophie africaine, 1976) [1]. Tässä artikkelissa pureudutaan… Continue reading…
Avainsana: arkistohaamu
Kohti arjen vallankumousta
Lyhyt johdatus situationistiseen ajatteluun[1] Antti Virnes Kansainväliset situationistit (SI) oli vuosina 1957–72 vaikuttanut avantgarderyhmä, joka yhdisti taidetta ja radikaalia kapitalismin vastaista yhteiskunta-analyysia. Varsinaisen taiteellisen toiminnan he lopettivat jo 60-luvun alussa, koska pelkäsivät tulevansa leimatuksi pelkäksi taiteilijaryhmäksi kriittisen sisällön kustannuksella, kuten muun muassa dadalle ja surrealismille oli käynyt. SI:n kiistaton johtohahmo ja tunnetuin teoreetikko oli Guy… Continue reading…
Minättömyyden filosofiaa – buddhalainen ja taolainen eskapismi
Jere Jokinen ”Mind is your only problem. All other problems are just offshoots of the mind.” – Osho Nykyaikaisessa individualismissa minäkeskeisyys on olennainen piirre. Arvostamme yksilöllistä persoonallisuutta ja meille on tärkeää kokea olevamme ”oma itsemme”. Koko olemassaolomme, eksistenssimme, kiinnittyy minuuteemme. Ilman minuutta emme tietäisi, mitä olemme tai olemmeko laisinkaan. ”Minättömyyden filosofiaksi” kutsumani näkemyskokonaisuus pitää ihanteenaan… Continue reading…
Maailma on yhä miehen – Sukupuolten välinen epätasa-arvo Luce Irigarayn filosofian pohjalta
Elina Halttunen-Riikonen Onko sukupuolten välisestä epätasa-arvosta keskusteleminen turhaa näinä miehen ja naisen yhtäläisten oikeuksien aikoina? Nainen on miltei tasa-arvoinen miehen kanssa, joten eikö olisi syytä uskoa tasa-arvokehityksen saavuttavan täydellistymisensä omalla painollaan? Mitä feministit voivat enää haluta (sen lisäksi että he haluavat muuttaa miehet ”epämiehekkäiksi pehmoiksi”)? Edellisen kaltaiset kysymykset ovat olennainen osa aikamme tasa-arvokeskustelua; tässä artikkelissa kuitenkin käsittelen… Continue reading…