Paatos 2/2012
dokumentin virta, ajattelun suvanto
Eurooppalaisuus ja tekniikka: (jälki-)impressioita dokumenttielokuvasta The Ister
ernst tugendhat ja filosofinen antropologia
Nietzsche ja filosofinen antropologia: Immanentin transsendenssin ongelma
keskustelua
Syvästi pinnallinen todellisuus – Miten tulkita estetisoitunutta yhteiskuntaa?
runo
kirjat
Arvoitus nimeltä Platon (Platonin arvoitus)
ilmestynyt 4.1.2013
Jan Forsman
Filosofi
Taivas auringon syö, siltä kuu vallan vie, pimeydessä ryömin harhaan
sitä on totuus, sekä tie, tietokin houretta vaan
Luolassa istun, katson maailmaa, muut vain varjoihin viittaa
Kahleita revin, irti en saa
partaveitsi maailman leikkaa
Luonnonvalo minut tuolilta pudotti, langasta löysinkö pään
Näin maailman kaikilta puolilta, vaan en yhdessäkään järkeä
Vaikka yksin olen silti, kavahdan mä Toista
Kylvän läpi pellon
maata soista
Eikä yksi lamppu läpi harmaan sumun loista
yksi huuto hiljaisuutta poista
Mieli on kuin tyhjä kartta?
massaton
vai massa?
Sielu istuu ruumiin vankilassa?
Todellisuus on viallinen
erhettä peilaamassa
Onko vika minussa
vai maailmassa?